Kirkkoelämä on jatkunut rauhallisissa merkeissä, mutta
selvästi aktiivisempana kuin kesäkuussa. Vierailijoita on käynyt
pari-kolmekymmentäkin päivässä ja ulkomaalaisiakin on ollut. Ilma on ollut
ulkona kovin vaihteleva, lämpötila on ollut helteen puolella ja aurinko
paistanut, mutta rajuja sadekuuroja on myös tullut ja vähän jopa ukkostanut.
Moni onkin piipahtanut kirkkoon viilentymään ulkona olevaa painostavaa ilmaa.
Alkukesän todella viileiden ilmojen ja jopa yöpakkasten vuoksi kivikirkkokin
viileni ja sisällä oli melko kylmä ja sai kulkea pitkissä housuissa ja paksussa
villapaidassa. Nyt kirkon sisälämpötila on kuitenkin noussut ja oppaallakin on
sopivan mukava työympäristö. J
Seuraavassa tekstissä kerron Pyhän Birgitan kirkon
syntyhistoriaa ja rakennusvaiheita. Tietoja olen ottanut kirkkomme
historiikista ja suntioltamme kuulumista tiedoista. Tässä siis tiivistettynä
kirkon tarina:
Lempäälän kunnan alueella on ollut asutusta pitkään. Ennen
omaa kirkkoa, 1200-luvulla, kuntalaiset kävivät Karkussa Sastamalan kirkossa.
1300-luvun alussa kirkkomatka lyheni yli puolella, kun Pirkkalaan valmistui
kirkko. Hieman myöhemmin saatiin oma
kirkko Lempäälän rajojen sisäpuolelle Aimalaan, joka kuitenkin tuhopoltettiin
kylän hullun toimesta. (Huhu kertoo että poltto olisi ollut ”suunniteltu”,
koska kirkko edelleen sijaitsi liian kaukana kylästä.) Tästä kirkosta saatiin kuitenkin pelastettua
neljä pientä pyhimyksen kuvaa: Paavali, Pietari, Birgitta ja Magdaleena.
Miesten pyhimyksen kuvat laitettiin toiselle lautalle ja naiset toiselle ja
niiden oli ennustava uudet kirkon paikat. Miesten lautta ajelehtikin
Vesilahdelle ja sille paikalle rakennettiin Vesilahden kirkko. Naisten lautta
ajelehti aluksi järven toiselle puolelle Hauralaan, mutta se ei ollut hyvä
paikka kirkolle. Siispä kun tuuli oli suotuisampi, lähetettiin lautta uudelleen
vesille ja se rantautui Telkäntaipaleelle, nykyisin kutsuttuun Myllyrantaan, jonne
alettiin rakentaa nykyistä kirkkoa. Tässä paikalla oli sijainnut myös vanha
kalmisto eli hautausmaa.
Kuva Lempäälän kirkosta: Selim Lindgvistin akvarelli vuodelta 1892. (Kirkon historiikista otettu.)
Kirkon rakentamisvuodeksi, jolloin se olisi valmistunut, on
useiden tutkimusten perusteella vakiintunut vuosi 1504. Uskomuksen mukaan
kirkko olisi jättiläisten rakentama, jolloin Pirkko peikko olisi istunut uljaan
kiviseinämän päällä ja heilutellut jalkojaan. Muitakin uskomuksia rakentamiseen
liittyy, mutta ne taitavat olla vain legendoja. J
Kirkon seinät ovat harmaakiveä ja lähes kaksi metriä paksut, joten tuntuu
uskomattomalta miten ne on saatu koottua sen ajan välineillä ja tarvikkeilla.
Aluksi kirkko oli suorakaiteen muotoinen, yksilaivainen,
kuten monet myöhäiskeskiajan satakuntalaiset kirkot. Kirkon vanhimpana osana
pidetään sakaristoa eli kirkon sakastia, ja se saattaa olla hieman vanhempi
kuin itse runkokirkko. Tästä ei ole kuitenkaan varmuutta. Kirkon eteläsivulla
oli sijainnut myös asehuone, joka purettiin kirkon laajennustöissä. 1830-luvulla
tehtiin kirkon historian suurin remontti, kun se laajennettiin ristikirkoksi. Kirkon
uudet etelä- ja pohjoissiivekkeet olivat lähes symmetriset vanhan rungon
kanssa, vain hieman leveämmät. Kirkon ulkoasua muuttivat myös vanhojen
ikkunoiden laajentaminen sekä päätyihin avatut kookkaat neliapilan muotoiset
ikkunat. Kolmeen ristivarteen rakennettiin myös lehterit.
Kuvat kirkon eri vaiheista ja suunnitelmista. Kuvat otettu kirkon historiikista, josta löytyy myös lisätietoa eri vaiheista.
Vuosisatojen kuluessa kirkossa on tehty useita korjaus- ja
muutostöitä. Viimeinen kirkon peruskorjaus tehtiin vuonna 1982-1984 ja sen
suunnitteli Eila Piironen-Havas. Kirkon sisätilat muuttuivat oleellisesti ja
suuria muutoksia tehtiin. Länsipäädyn urkulehteri purettiin ja urut siirtyivät
pohjoissiipeen, lattiat ja katto uusittiin ja kirkkosali sai uudet penkit. Myös
vanhat Enqvist-Atran alttarimaalaukset siirtyivät lehtereille ja keskiaikainen
krusifiksi sai kunniapaikan kirkon alttarilla. Muutosten tavoitteena oli
korostaa kirkon keskiaikaista tila-arkkitehtuuria.
Kuvia nykyisestä kirkosta.
Tämän jälkeen kirkossa ei ole tehty remontteja, vain ylläpitosiivousta
ja paikkausta, sekä uudistusta nykyaikaan. 2000-luvun alussa muutettiin
valaistus ja vanhat kattokruunut pääsivät alkuperäisille paikoilleen
keskikäytävälle. Kirkon etelä- ja pohjoissiivekkäissä, niin alhaalla
kirkkosalissa kuin ylhäällä lehtereillä, sijaitsee nykyään myös televisionäytöt,
jotka seurakunta sai lahjoituksena noin vuosi sitten. Ne ovatkin kätevät
massiivisessa ristikirkossa, jossa muuten ei ristikäytäviltä olisi näkyvyyttä
alttarille. Kameroiden avulla voidaan näytöistä esittää jumalanpalveluksia ja
konsertteja suorana lähetyksenä.
Tervetuloa myös paikan päälle käymään ja ihailemaan kirkkoa!
Kirkko avoinna joka arkipäivä elokuun puoleen väliin asti!
Kesäterveisin kirkosta, Miisa
Kylläpä on mukava lukea noin reippaan kesätyöntekijän blogia! Työn iloa sinulle ��
VastaaPoistaKiitos paljon! :)
VastaaPoista