Kirkon historiaa

Kirkkoelämä on jatkunut rauhallisissa merkeissä, mutta selvästi aktiivisempana kuin kesäkuussa. Vierailijoita on käynyt pari-kolmekymmentäkin päivässä ja ulkomaalaisiakin on ollut. Ilma on ollut ulkona kovin vaihteleva, lämpötila on ollut helteen puolella ja aurinko paistanut, mutta rajuja sadekuuroja on myös tullut ja vähän jopa ukkostanut. Moni onkin piipahtanut kirkkoon viilentymään ulkona olevaa painostavaa ilmaa. Alkukesän todella viileiden ilmojen ja jopa yöpakkasten vuoksi kivikirkkokin viileni ja sisällä oli melko kylmä ja sai kulkea pitkissä housuissa ja paksussa villapaidassa. Nyt kirkon sisälämpötila on kuitenkin noussut ja oppaallakin on sopivan mukava työympäristö. J

Seuraavassa tekstissä kerron Pyhän Birgitan kirkon syntyhistoriaa ja rakennusvaiheita. Tietoja olen ottanut kirkkomme historiikista ja suntioltamme kuulumista tiedoista. Tässä siis tiivistettynä kirkon tarina:

Lempäälän kunnan alueella on ollut asutusta pitkään. Ennen omaa kirkkoa, 1200-luvulla, kuntalaiset kävivät Karkussa Sastamalan kirkossa. 1300-luvun alussa kirkkomatka lyheni yli puolella, kun Pirkkalaan valmistui kirkko.  Hieman myöhemmin saatiin oma kirkko Lempäälän rajojen sisäpuolelle Aimalaan, joka kuitenkin tuhopoltettiin kylän hullun toimesta. (Huhu kertoo että poltto olisi ollut ”suunniteltu”, koska kirkko edelleen sijaitsi liian kaukana kylästä.)  Tästä kirkosta saatiin kuitenkin pelastettua neljä pientä pyhimyksen kuvaa: Paavali, Pietari, Birgitta ja Magdaleena. Miesten pyhimyksen kuvat laitettiin toiselle lautalle ja naiset toiselle ja niiden oli ennustava uudet kirkon paikat. Miesten lautta ajelehtikin Vesilahdelle ja sille paikalle rakennettiin Vesilahden kirkko. Naisten lautta ajelehti aluksi järven toiselle puolelle Hauralaan, mutta se ei ollut hyvä paikka kirkolle. Siispä kun tuuli oli suotuisampi, lähetettiin lautta uudelleen vesille ja se rantautui Telkäntaipaleelle, nykyisin kutsuttuun Myllyrantaan, jonne alettiin rakentaa nykyistä kirkkoa.  Tässä paikalla oli sijainnut myös vanha kalmisto eli hautausmaa.

 

 

Kuva Lempäälän kirkosta: Selim Lindgvistin akvarelli vuodelta 1892. (Kirkon historiikista otettu.)

 

Kirkon rakentamisvuodeksi, jolloin se olisi valmistunut, on useiden tutkimusten perusteella vakiintunut vuosi 1504. Uskomuksen mukaan kirkko olisi jättiläisten rakentama, jolloin Pirkko peikko olisi istunut uljaan kiviseinämän päällä ja heilutellut jalkojaan. Muitakin uskomuksia rakentamiseen liittyy, mutta ne taitavat olla vain legendoja. J Kirkon seinät ovat harmaakiveä ja lähes kaksi metriä paksut, joten tuntuu uskomattomalta miten ne on saatu koottua sen ajan välineillä ja tarvikkeilla.

Aluksi kirkko oli suorakaiteen muotoinen, yksilaivainen, kuten monet myöhäiskeskiajan satakuntalaiset kirkot. Kirkon vanhimpana osana pidetään sakaristoa eli kirkon sakastia, ja se saattaa olla hieman vanhempi kuin itse runkokirkko. Tästä ei ole kuitenkaan varmuutta. Kirkon eteläsivulla oli sijainnut myös asehuone, joka purettiin kirkon laajennustöissä. 1830-luvulla tehtiin kirkon historian suurin remontti, kun se laajennettiin ristikirkoksi. Kirkon uudet etelä- ja pohjoissiivekkeet olivat lähes symmetriset vanhan rungon kanssa, vain hieman leveämmät. Kirkon ulkoasua muuttivat myös vanhojen ikkunoiden laajentaminen sekä päätyihin avatut kookkaat neliapilan muotoiset ikkunat. Kolmeen ristivarteen rakennettiin myös lehterit.

 

Kuvat kirkon eri vaiheista ja suunnitelmista. Kuvat otettu kirkon historiikista, josta löytyy myös lisätietoa eri vaiheista.

 

 

Vuosisatojen kuluessa kirkossa on tehty useita korjaus- ja muutostöitä. Viimeinen kirkon peruskorjaus tehtiin vuonna 1982-1984 ja sen suunnitteli Eila Piironen-Havas. Kirkon sisätilat muuttuivat oleellisesti ja suuria muutoksia tehtiin. Länsipäädyn urkulehteri purettiin ja urut siirtyivät pohjoissiipeen, lattiat ja katto uusittiin ja kirkkosali sai uudet penkit. Myös vanhat Enqvist-Atran alttarimaalaukset siirtyivät lehtereille ja keskiaikainen krusifiksi sai kunniapaikan kirkon alttarilla. Muutosten tavoitteena oli korostaa kirkon keskiaikaista tila-arkkitehtuuria.  

 

Kuvia nykyisestä kirkosta.

 

 

Tämän jälkeen kirkossa ei ole tehty remontteja, vain ylläpitosiivousta ja paikkausta, sekä uudistusta nykyaikaan. 2000-luvun alussa muutettiin valaistus ja vanhat kattokruunut pääsivät alkuperäisille paikoilleen keskikäytävälle. Kirkon etelä- ja pohjoissiivekkäissä, niin alhaalla kirkkosalissa kuin ylhäällä lehtereillä, sijaitsee nykyään myös televisionäytöt, jotka seurakunta sai lahjoituksena noin vuosi sitten. Ne ovatkin kätevät massiivisessa ristikirkossa, jossa muuten ei ristikäytäviltä olisi näkyvyyttä alttarille. Kameroiden avulla voidaan näytöistä esittää jumalanpalveluksia ja konsertteja suorana lähetyksenä.

Tervetuloa myös paikan päälle käymään ja ihailemaan kirkkoa! Kirkko avoinna joka arkipäivä elokuun puoleen väliin asti!

Kesäterveisin kirkosta, Miisa