Hautausvaakunoista

Alkuun mainittakoon, että kirjoittajana toimii tällä kertaa Miisaa tuuraamassa oleva veljensä Mikke. Viime ja tämän viikon kirkolla vain olin, mutta hyvin pääsin hommaan kiinni näinkin pienessä ajassa. Ensi viikolla Miisa lyhyehköltä loma-ajaltaan jo sitten palaa taas arvon vierailijoidemme päiviä piristämään.

Kelit ovat parantuneet ja vaikka ulkona helle paahtaa, on kirkossa sisällä aina mukavan viileä. Lämpimistä keleistä huolimatta vierailijoiden määrä ei oikeastaan ole kuitenkaan noussut, mutta jonkun verran on kuitenkin käynyt: Viime viikolla keskimäärin hieman yli kymmenen päivässä ja tällä viikolla maanantaina huimat 29 ihmistä. Konserttiharjoittelijoita on riittänyt päivittäin monia, voi vain sivusta ihailla kuinka hyvin itseä nuoremmat taiturit pianoa pimputtelee.

Monia vierailijoita on kiinnostanut erityisesti kirkon takaseinässä, länsipäädyssä, olevat vanhat hautausvaakunat, joten kirjoitanpa niistä hieman tietoa tännekin.

 

Seinällä vasemmalla alhaalla on Johan Spofvenhielmin (1650-1705) vaakuna, josta kuva yllä. Vaakunakentässä on kuvattuna vinonauhan molemmin puolin kullattu kuovi, ruotsiksi kuovi kun on Spov. Spofvenhielm oli Ylä-Satakunnan kihlakunnan tuomari ja muodosti 1684 kahdesta tilasta Sotavallan kartanon, jota hallitsi kuolemaansa saakka. Vuonna 1710 hänen leskensä myi kartanon ratsumestari Mårten Enbergille (1682-1758), joka myöhemmin aateloituessaan otti nimen Segercrantz (vaakuna seinällä oikealla alhaalla, kuva alla). Segercrantz omisti mm. Sotavallan, Lastusten ja Innilän kartanot ja oli kotipitäjässään hyvin arvostettu henkilö ”seurakunnan kunnianarvoisana esimiehenä”. Segercrantz haudattiin kirkon kuoriosassa olevaan hautaholviin, jossa Spofvenhielm olikin jo odottamassa.

 

 

Vasemmalla ylhäällä puolestaan on Erik Pistolhielmin (?-1669) vaakuna, josta kuva yllä. Pistolhielm oli Viipurin ratsurykmentin eversti, monien kartanoiden herra (Tolvila, Hautaa, Vesunni, Paimela) ja taisteli 30-vuotisessa sodassa. Hänen varsinainen hautausvaakunansa on Toijalan kirkossa, jonne hänet myös haudattu on. Lempäälän puolella oleva Tolvilan kartano oli vain sivutila, muuten hän asui Akaalla olleessa Hautaan kartanossaan.  

 

Oikealla ylhäällä on Herralan eli Lopen kartanon omistajan Anders Rundeelin (?-1690) vaakuna, josta kuva yllä. Rundeel oli perinyt kartanon isältään, mutta muuta hänestä tiedetäkään.

Suurin kysymys, eli miksi hautausvaakunat seinällä ovat, on kuitenkin vielä vastaamatta. Säätyläisten hautajaisiin oli tapana valmistaa puisia koristeltuja vaakunoita, jotka ripustettiin mahdollisuuksien mukaan haudan lähelle osoittamaan seuraaville sukupolville, että yhteisössä arvokkaita tai kirkkoa lahjoituksilla suuresti tukeneita ihmisiä on kyseiseen paikkaan haudattu. Esimerkiksi kirkon keskellä oleva messinkikattokruunu on Segercrantzin vuonna 1738 lahjoittama.

Tässäpä tämä tällä kertaa, mutta kunhan Miisa palaa puikkoihin on jatkoa luvassa. Hyvää kesän jatkoa kaikille!

-Mikke